Alankomaissa kuolee vuosittain noin 170 000 ihmistä. Hallitus haluaa nyt uudistaa sääntöjä siitä, mitä vainajan ruumiille voidaan kuoleman jälkeen tehdä. Syyskuun 25. päivänä ehdotus uudeksi laiksi, Wet bestemming lichamen overledenen, toimitettiin Raad van Statelle, maan lainsäädäntöä arvioivalle neuvoa-antavalle elimelle. Uuden lain on tarkoitus korvata nykyinen Wet op de lijkbezorging.
Yksi merkittävimmistä muutoksista on, että alkalinen hydrolyysi sallittaisiin vaihtoehtona hautaamiselle ja tuhkaukselle.
Menetelmä tunnetaan usein nimillä resomaatio tai vesituhkaus. Perinteisestä tuhkauksesta poiketen siinä ruumista ei polteta. Sen sijaan kehon orgaaninen materiaali hajotetaan suljetussa säiliössä veden, emäksisen liuoksen ja lämmön avulla. Jäljelle jää muun muassa luiden mineraalisia osia, jotka voidaan käsitellä jauheeksi ja luovuttaa omaisille.
Eftertid on aiemmin kirjoittanut tarkemmin resomaation toiminnasta ja menetelmään liittyvästä keskustelusta. Resomaatio – voiko vedestä tulla vaihtoehto tulelle?
Ehdotuksen taustalla on vuosien työ
Alkalisen hydrolyysin sisällyttäminen lakiehdotukseen on tulosta useita vuosia jatkuneesta prosessista.
Alankomaiden terveysneuvosto Gezondheidsraad arvioi jo vuonna 2020, että alkalinen hydrolyysi voitaisiin sallia. Arvio perustui kolmeen keskeiseen arvoon: turvallisuuteen, ihmisarvoiseen kohteluun ja kestävyyteen.
Asiaa tarkasteltiin uudelleen vuonna 2025, jolloin terveysneuvosto arvioi sekä alkalista hydrolyysiä että ihmisruumiin kompostointia. Neuvosto ei nähnyt syytä muuttaa aiempaa arviotaan alkalisesta hydrolyysistä, kun taas ihmisruumiin kompostointia koskevan tutkimustiedon katsottiin edelleen olevan riittämätöntä.
Hallitus vie nyt alkalista hydrolyysiä eteenpäin osana uutta lakiehdotusta.
Kaksi vainajaa samaan arkkuun
Lakiehdotus sisältää myös muutoksia, jotka ulottuvat vesituhkausta laajemmalle.
Hallitus haluaa mahdollistaa sen, että kaksi vainajaa voidaan sijoittaa samaan arkkuun hautaamista tai tuhkausta varten. Ehdotuksen mukaan tämä olisi mahdollista myös resomaatiossa.
Aiemmin kuolleen henkilön tuhkaa sisältävä uurna voitaisiin lisäksi sijoittaa samaan arkkuun hautauksen yhteydessä. Tämä voisi esimerkiksi mahdollistaa sen, että eri ajankohtina kuolleet ihmiset saisivat lopulta yhteisen viimeisen leposijan.
Ehdotus kuvastaa uuden lain yhtä ilmoitettua tavoitetta: antaa enemmän tilaa vainajan omille toiveille viimeisen hyvästijätön järjestämisestä.
Hautaaminen vuorokauden sisällä helpottuisi
Myös erittäin nopeasti järjestettäviä hautauksia koskevia sääntöjä ehdotetaan muutettaviksi. Hallituksen mukaan menettelyä vainajan hautaamiseksi 24 tunnin kuluessa yksinkertaistettaisiin.
Lakiehdotus sisältää myös kuolemantapausten tutkimiseen liittyviä muutoksia. Poliisi ja oikeuslääkärit saisivat nykyistä laajemmat mahdollisuudet tutkia sekä vainajan ruumista että paikkaa, josta vainaja löydettiin, jos on syytä epäillä, ettei kuolema johtunut luonnollisista syistä.
Useat Euroopan maat tarkastelevat sääntelyään
Alankomaat ei ole ainoa maa, joka tarkastelee uusien menetelmien sääntelyä.
Skotlannissa hydrolyysiä koskeva erityinen sääntely tuli voimaan 2. maaliskuuta 2026. Englannissa ja Walesissa Law Commission julkaisi 4. kesäkuuta 2026 loppuraportin sekä luonnokset lainsäädännöksi. Raportissa suositellaan sääntelykehystä, jonka avulla uusia menetelmiä, kuten alkalista hydrolyysiä, voitaisiin tulevaisuudessa hyväksyä.
Suomessa lainsäädäntö perustuu hautaamiseen ja tuhkaukseen
Suomessa hautaustoimea säätelee hautaustoimilaki. Nykyinen lainsäädäntö sisältää säännökset vainajan hautaamisesta ja tuhkaamisesta sekä tuhkan käsittelystä ja sijoittamisesta.
Alkalista hydrolyysiä ei ole säädetty vastaavaksi vaihtoehdoksi nykyisessä suomalaisessa hautaustoimilainsäädännössä. Resomaatio ei siten kuulu Suomessa käytössä oleviin tapoihin vainajan lopulliseksi käsittelemiseksi.
Alankomaiden kehitys on tästä näkökulmasta kiinnostava myös Suomessa. Siinä missä suomalainen järjestelmä rakentuu edelleen hautaamisen ja tuhkauksen ympärille, Alankomaat on ottamassa alkalisen hydrolyysin niiden rinnalle lainsäädäntöön.
Alankomaiden ehdotusta ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty. Raad van State tarkastelee sitä seuraavaksi ja antaa lausuntonsa, minkä jälkeen hallitus voi viedä ehdotuksen parlamentin käsiteltäväksi.
Vesituhkaus ei siis vielä ole laillista Alankomaissa. Useiden vuosien selvitystyön jälkeen kysymys on kuitenkin ottanut selvän askeleen keskustelusta kohti konkreettista lainsäädäntöä.