Kuningas Harald nukkui rauhallisesti pois Rikshospitalet-sairaalassa perjantaina 28. elokuuta kello 6.35. Oslon tuomiokirkossa pidettyjen hautajaisten jälkeen arkku kuljetettiin saattueessa Akershusin linnankirkkoon, jossa järjestettiin yksityinen muistotilaisuus ennen kuin arkku laskettiin kryptaan. Kuninkaanlinnan mukaan se sijoitettiin myöhemmin sarkofagiin.
Päätös tehtiin jo etukäteen
Tarina alkoi kaksi vuotta aiemmin. Vuonna 2024 päätettiin rakentaa uusi sarkofagi sekä kuningas Haraldin että kuningatar Sonjan viimeiseksi leposijaksi. Suunnittelutehtävän sai arkkitehtitoimisto Snøhetta, vastuuhenkilönään Kjetil Trædal Thorsen, kuningasparin omien toiveiden mukaisesti. Media ei saanut kuvata työtä.
Kuningas kommentoi hanketta itsekin. Kun valtion budjettiin sisältyneestä 20 miljoonan kruunun kustannuksesta keskusteltiin, hän vitsaili suurkäräjäillallisella, että summa saattoi tuoda mieleen Egyptin pyramidit. Dagbladetin mukaan hän kiitti viranomaisia huolenpidosta ”tuonpuoleisessa”, toivoi sarkofagin olevan hyvin pehmustettu ja huomautti, että he kuitenkin viettäisivät siellä jonkin aikaa.
Sarkofagin rakentamisesta oli siis tiedetty jo pitkään, mutta sen ulkonäköä ei tunnettu. Dagbladetin mukaan se valmistui syyskuun alkupuolella eli kuninkaan kuoleman jälkeen mutta ennen hautajaisia. Hovi vahvisti sarkofagin olevan valmis, mutta ilmoitti, ettei yleisö näkisi sitä ennen kuin kuningas olisi saatettu siinä viimeiseen lepoonsa. Sarkofagi esiteltiin 18. syyskuuta.
Laiva kahdelle
Sarkofagi on muotoiltu pyöreäpohjaisen aluksen kaltaiseksi. Kuninkaanlinnan mukaan muoto on saanut inspiraationsa Haraldin läheisestä suhteesta mereen: runko suojaa kyydissä olevia ja kuljettaa heidät turvallisesti eteenpäin. Hovin mukaan aihe liittyy myös muinaisiin laivahautauksiin. Materiaaliksi valittua Sunnmøren oliviinikiveä hovi puolestaan perustelee kuningatar Sonjan suhteella alueeseen: hän on vaeltanut paljon Norjan luonnossa ja tuntee Sunnmøren hyvin. Kyse on hovin omasta tulkinnasta sarkofagin muotoilusta, eikä tulkintaa ole voitu vahvistaa muista lähteistä.
Muoto ja materiaali kertovat kuitenkin vain osan tarinasta. Sarkofagi on rakennettu kahdelle. Hovin mukaan kuningatar Sonja tullaan aikanaan hautaamaan samaan sarkofagiin Haraldin kanssa.
Tekijät sarkofagin takana
Sarkofagi koostuu kymmenestä suuresta kiviosasta, joiden materiaali on peräisin Vassbakkedalenista Voldasta. Osat työstettiin ja viimeisteltiin Johansen Monumenthuggerin kiviveistämöllä Skjebergissä Østfoldissa. Yritys myös asensi sarkofagin mausoleumiin. Askim Mekaniske Verksted vahvisti kiveä teräksellä, ja kruunujen vihreät peridootit leikkasivat ja hioivat Harald Kvarsvik ja Berit Marie Engvik Averøyssä. Regaliasymbolit valettiin pronssista Kristiania Kunst- & Metalstøberissä, ja kirjaimet vesileikattiin Sandessa Vestfoldissa.
Kuninkaallisen toimeksiannon takana on siis samoja ammattiryhmiä, joita tarvitaan myös paljon tavanomaisempien hautamuistomerkkien valmistuksessa: kivenhakkaajia, metallikäsityöläisiä ja asentajia.
Huone, joka odottaa
Akershusin mausoleumissa on nyt kolme kaksoissarkofagia. Valkoisessa lepäävät kuningas Haakon VII ja kuningatar Maud, tummanvihreässä kuningas Olav V ja kruununprinsessa Märtha. Uusi sarkofagi seisoo niiden vasemmalla puolella.
Sarkofagi suunniteltiin alusta lähtien kahdelle ihmiselle. Nyt se on saanut ensimmäisen asukkaansa. Kuningas Haraldin vierellä on paikka, joka on koko ajan ollut tarkoitettu kuningatar Sonjalle. Siksi sarkofagi on samanaikaisesti valmis hauta ja paikka, joka yhä odottaa.